McDonald`s Käyttää kastematoja Hampurilaisissaan!

Turun ammattikorkeakoulu Opintojakso: Sosiaali- ja kasvatusalan yrittäjyysvalmennus

Kirjallisuusreferaatti

Åberg, L. 2000. Viestintä. Tuloksen tekijä. 8. painos. Helsinki: Tammer-paino Oy. 

Tekijä: Hanna 

04.12.2023  

Näillä sanoilla alkaa Leif Åbergin kirjoittama kirja Viestintä – tuloksen tekijä. Kirjoittajan mukaan otsikon huhu levisi Yhdysvaltojen itärannikolla aiheuttaen McDonald’sin myynnin romahtamisen jopa kolmanneksella. Vaikka yritys kiisti huhun monella eri tavalla, tilanne rauhoittui vasta, kun yhtiö toi markkinoille hampurilaisen, jossa oli kokolihapihvi. Lisäksi yritys toi toimipisteidensä seinälle maatalousministeriön todistuksen, joiden mukaan myytävät pihvit täyttävät lain edellytykset. Kirjoittajan mukaan tämä esimerkki kuvaa hyvin, kuinka tuhoisaa väärin toteutettu viestintä voi olla. Tästä lähtökohdasta käsin kirjoittaja pohtii kirjassaan, mitä McDonald`s olisi voinut tehdä toisin. Hänen mukaansa edellä mainittu viestintätilanne on viestintää käsittelevän kirjansa johtoajatus, eli viestintä on voimavara, resurssi. Viestintä on työyhteisössä yhtä tärkeä kuin ihmiset, koneet, laitteet tai raha. lisäksi viestintää on suunniteltava, toteutettava ja valvottava kuten mitä tahansa muuta työyhteisön voimavaraa. 

Kirjassaan Åberg käsittelee viestintää eri näkökulmista: Jokaisessa kappaleessa on oma aiheensa. Hän määrittelee ensiksi peruskäsitteet siirtyen alun teoriakappaleiden jälkeen tulosviestintään, eri näkökulmiin, viestinnän johtamiseen ja suunnitteluun. Havainnollistavana mallina kirjailija käyttää ”Åbergin pizza”-mallia. Mallissa ”pizza” on lohkottuviestinnän peruskäsitteiden mukaisesti lohkoihin.  

 

Viestinnän peruskäsitteet 

Kirja alkaa viestinnän käsitteen määrittelyllä. Åberg määrittelee viestinnän prosessinomaiseksi sanomien välittämiseksi lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Viestintä jaetaan edelleen sanomiksi ja ärsykkeiksi. Tiivistettynä sanoma on yhdessä sovittujen merkkien yhdistelmä, joka muodostaa kokonaisuuden. Ärsyke puolestaan voi olla kirjoittajan mukaan mikä tahansa aistein havaittava tekijä, jolla on vaikutusta havaitsijaan. 

Samassa kappaleessa Åberg mainitsee myös informatiivisuuden käsitteen. Sanoma on hänen mukaansa informatiivinen, kun se vähentää vastaanottajan epätietoisuutta sanoman kuvaavan kohteen osalta. Sanoma voi olla ylimalkainen, vastanottaja voi entuudestaan tietää aiheesta tai sanoma voi olla tiettyyn hetkeen tai tilanteeseen. 

 

Viestintä ja mielikuvat 

Åberg käsittelee viestinnän mielikuvia esimerkkien avulla. Hän mainitsee esimerkkinä Nokian ja herättelee lukijan mielikuvia, mitä nimi ”Nokia” tuo mieleen. Hänestä on tärkeää tietää, miten viestintä aktivoi vastaanottajan ja nimeää tämän sisäisviestinnäksi. Sisäisviestintä pitää sisällään aistien toiminnan, mielikuvien synnyn ja niihin vaikuttavat tekijät sekä ns. tiedolliset tapahtumat.  Samassa kappaleessa Åberg esittelee kehittelemänsä ”fasettiteorian”. Teoriassa hän kuvaa mielikuvien muodostumista ja sanomien käsittelyä. Fasetti koostuu mielikuvista eli assosiaatioista Mielikuva taas on tieto tai luulo, johon liittyy asenne. Mielikuvat taas aktivoituvat tietyn ärsykkeen käsittelyn yhteydessä. 

 

Yhteisöviestintä 

Organisointi määritellään tapahtumaksi, jossa ihmiset liittyvät yhteen saavuttaakseen päämääriä, joihin he eivät yksinään pystyisi. Tämän seurauksena muodostuu yhteisö eli organisaatio. Organisoinnin lisäksi työyhteisön viestintään vaikuttaa suuresti tavoitteellisuus. Juuri tavoitteellisuus on tuloksen tekemisen elinehto. Tavoitteellisuuden lähtökohtana on puolestaan sen hetkiset vahvuudet ja heikkoudet sekä yhteisökulttuuri. 

Åberg käsittelee kirjassaan sitä, mikä on työyhteisön puitteissa toimiva viestintäjärjestelmä. Mikään yritys ei pysty toimimaan ilman viestintää. Koska työyhteisön viestintä poikkeaa kahden henkilön tai pienryhmän viestinnästä, hän jakaa työyhteisössä tapahtuvan viestinnän seuraavasti: Organisoidut puitteet (vaikuttavat viestintäjärjestelyihin), tavoitteellisuus (viestintä tukee tavoitteiden saavuttamista), teknisten viestimien käyttö (tietokoneet, henkilöstötiedotteet) ja työyhteisön viestintäjärjestelmä (kokonaisuus, joka muodostuu viestintäkanavista, järjestelyistä ja viestinnän säännöistä).  

 

Viestinnän neljä tehtävää 

Yksi Åbergin ”pizzan” lohkoista on profilointi. Tässä on kyse työyhteisön haluamien mielikuvien pitkäjänteisestä rakentamisesta kohderyhmien tajuntaan. Profilointi eroaa markkinoinnista ja tiedottamisesta niin, että se ei ole kampanjanomaista vaan jatkuvaa eikä sen tavoitteena ole välitön myynnin lisääminen tai tiedottaminen. Profilointi on pelkistetyssä muodossaan mielikuvien luomista valitulle kohderyhmälle. Åberg jakaa profiloinnin kahteen osaan: nykyprofiiliin ja tavoiteprofiiliin. Nykyprofiili tarkastelee tällä hetkellä käytössä olevia keinoja ja viestejä. Tavoiteprofiili on puolestaan mielikuvien kokonaisuus, jonka työyhteisö haluaa itsestään jakaa. Käytännön esimerkkinä Åberg mainitsee sponsoroinnin olevan osa profilointia. Sen päätavoite ei ole suoraan myynnin edistäminen, vaan yrityksen liittäminen tapahtumaan tai toimintaan, joka luo myönteisiä mielikuvia. 

”Pizzan” toinen lohko käsittelee viestintää yrityksen perustoimintojen tulemisen näkökulmasta. Lyhyesti, työyhteisö ei pysty toimimaan, jos viestintä ei toimi. Työyhteisön perustoimintojen tukemiseen tarvittava viestintä on Åbergin mukaan ulkoista viestintää, kuten markkinointiviestintää sekä suhteita toisiin työyhteisöihin. Toinen Åbergin mainitsema viestinnän osa on sisäinen viestintä, johon kuuluvat työviestintä ja sisäinen markkinointi. Näihin kaikkiin osa-alueisiin Åberg paneutuu kirjassaan yksityiskohtaisemmin. 

Kolmas lohko ”pizzassa” on informointi. Informoinnin alueella viestinnän päätehtävänä on kertoa yrityksen tehtävistä omalle henkilöstölle sekä ulkopuolisille. Informoinnin painopiste on työyhteisön uutisten välittämisessä. Informointi jaetaan kahteen osaan: ulkoiseen ja sisäiseen informointiin. Ulkoinen informointi voi olla esim. tiedottamista ja pr-toimintaa. Ulkoisen informoinnin Åberg määrittelee välitetyksi viestinnäksi. Tämän viestinnän suurin haaste on siinä, että tiedottaja joutuu pitämään mielessään kaksi kohderyhmää: uutistoimittajat ja välitettävän viestin kohderyhmä. Sisäisen informoinnissa on ollut käytössä vuosien kuluessa erilaisia painopisteitä. Åberg mainitsee viimeisimpänä muotona esimiesten tiedottavan roolin korostumisen. Sisäisen informoinnin kehittymisen vaikutuksina kirjassa mainitaan työmotivaation lisääntyminen, työtyytyväisyys, ilmapiiri sekä henkilöstön yhteinen tiedollinen perusta. 

Neljäs ja viimeinen ”pizzan” lohko muodostuu kiinnittämisestä. Osio käsittelee yrityksen palveluksessa olevan henkilön perehdyttämistä työhönsä ja työyhteisöön. Koska on jokaisen edun mukaista, että uusi työntekijä oppii työyhteisön pelisäännöt ja osaa toimia niiden mukaisesti. Kiinnittäminen ei kohdistu pelkästään uuteen henkilöstöön vaan myös työtehtävien muuttumiseen, työnkiertoon ja uusien työmenetelmien käyttöönottoon. Kiinnittäminen luetaan ensisijaisestihenkilöstöhallinnan tehtäväksi. Kiinnittämisen eli työyhteisön perehdyttämisen keinoja Åberg käsittelee useita. Näitä alussa työpaikkailmoitus, joka luo työorganisaatiosta mielikuvia mahdollisena työpaikkana. Myöhemmin tulevat ensimmäinen työpäivä ja perehdyttäjät. Åberg nostaa varsinkin ensimmäisten työpäivien tärkeyden korkealle. Ne muodostavat hänen mukaansa pysyvän kuvan työpaikasta ja ovat perusta työyhteisöön kiinnittymiselle. 

 

Yhteisöviestinnän johtaminen 

Tässäkin vaiheessa viestintä on työyhteisön resurssi, jota on suunniteltava, johdettava ja valvottava kuten muitakin resursseja. Suunnittelulle ominaista on, että se edeltää toimintaa ja se on etukäteen suunniteltua. Åbergin mukaan suunnittelussa käytettävät työkalut vaihtelevat suunnittelujänteen pituuden mukaan. Suunnittelussa on pitkäjänteisyyden lisäksi kyse niiden viestinnän peruslinjojen määrittelystä, joiden avulla viestintä saadaan tukemaan työyhteisön strategisia tavoitteita. Viestinnän suunnittelu perustuu työyhteisön kokonaisstrategiaan. 

Kun pohditaan yhteisöviestinnän toimivuutta, ydinasioita ovat viestinnän työnjako-, vastuu- ja koordinointikysymykset. Åberg näkee viestinnän haasteita kahdella tasolla. Ensimmäisessä kaikkea viestintää ei voi eriyttää, koska viestintä on osa päivittäistä johtamista. Toisessa haasteessa hänen mukaansa on työnjaon ongelma, eli mikä on viestintäjohtajan oma alue. Johtamisessa perusperiaate on, että vastuu on jakamaton. Käytännössä se tarkoittaa, että yhteisön korkein johto on vastuussa kaikesta toiminnasta, myös viestinnästä. 

Viestintää organisoitaessa tulee ottaa huomioon yhteisön erityispiirteet. Mitä suuremmasta yhteisöstä on kyse, sitä suurempi on muodostaa viestinnästä oma toiminto. Tätä väitettä Åberg perustelee mm. seuraavilla esimerkeillä: Viestintäteoriat ovat kehittyneet, viestintäammatit ovat lisääntyneet ja viestintä on teknistynyt. Lisäksi viestintää ohjaavat monet lait ja sopimukset. 

Yhteisöviestinnän valvonta on päätösten arviointia sen jälkeen kun ne on pantu käytäntöön. Seuranta kohdistuu Åbergin mukaan kahteen seikkaan, joita ei saa laiminlyödä. Näitä ovat: Päätösten oikeellisuus ja päätösten toteuttaminen. Haasteena Åberg näkee myös viestinnän tehon mittaamisen. Tässä ovat samat ongelmat kuin esim. henkilöstöhallinnassa. Kustannuksia on mahdollista mitata, mutta miten voidaan osoittaa luotettavasti, viestinnän tai henkilöstöhallinnon osuus työyhteisön tuloksen tekemisessä. 

Viimeisenä kirjassaan Åberg pohtii sitä, miten tarkkaan viestinnän tehoa kannattaa mitata. Hänen mukaansa tavoitteiden saavuttamisen arviointi edellyttää ennen-jälkeen-mittausta. Tässä tarkastellaan tietoja ja asenteita sekä käyttäytymistä ennen toimenpiteitä sekä toimenpiteiden tuottamia muutoksia. Hän mainitsee muutamia oleellisia kohtia, joissa hänen mielestään tulosten arviointi on kuitenkin välttämätöntä. Yksi niistä on kampanja. Tärkeää tästä tekee sen, että käyttäytymisen muutokset näkyvät suoraan lisääntyvänä kysyntänä tai tapaturmien vähenemisenä. Kaikessa tässä on silti huomioitava, että johtamisen kannalta seurantatieto on tarkoituksenmukaisessa muodossa. 

Åberg lopettaa kirjansa, Viestintä – tuloksen tekijä seuraaviin sanoihin: ”Ainoa reilu käytettyjen viestien tehon testi on se, ovatko ne saavuttaneet niille asetetut tavoitteet, ei se, onko myynti noussut tai työyhteisön kokonaistulos parantunut.” 

Digimarkkinointi. Luo strategia, vie se käytäntöön, myy enemmän.

Lahtinen, M; Pulkka, K.; Karjaluoto, H. & Mero, J. 2022. Digimarkkinointi. Luo strategia, vie se käytäntöön, myy enemmän. Almatalent. 

Linda Sosiaali- ja kasvatusalan yrittäjyysvalmennus 5 op.

20.11.2023 

 

Johdanto 

 

Digitaalinen markkinointi eli lyhyesti digimarkkinointi on noussut 2010- luvulta laajasti käytetyksi termiksi, jolla viitataan nykyajan tärkeimpiä digitaalisia alustoja hyödyntävään markkinointiin. Digimarkkinoinnin voi määritellä markkinoinniksi, jossa hyödynnetään digitaalisia teknologioita. Kirjan kolme painopistettä ovat markkina-analyysi ja sen pohjalta rakennettu kilpailuetu ja arvolupaus, digitaalinen markkinointiviestintä kuten hakukonemarkkinointi ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva markkinointi sekä markkinointiviestinnän lopputulemana, yrityksen myynnin lisääminen uusia asiakkaita hankkimalla tai olemassa olevien asiakkuuksien elinkaariarvoa kasvattamalla. Kirjassa kuvataan MRACE- malli, joka on Suomen Digimarkkinoinnin lanseeraama malli, joka pohjautuu RACE- malliin. MRACE- nimi tulee siitä, että RACE- malliin on lisätty uudeksi osa-alueeksi mittaaminen (measure), jonka kirjailijat katsovat olevan kiinteä osa digitaalisen markkinoinnin toteutusta. 

 

Teknologian kehitys ja valinta 

 

Digitaalisessa markkinoinnissa hyödynnetään teknologian kehitystä. Markkinointiin liittyvät teknologiat voidaan jakaa ”Front-end” ja ”Back-end” teknologioihin. Front end- teknologia on asiakkaiden havaittavissa ja käytettävissä olevia teknologioita kuten verkkosivut, verkkokaupat, hakukoneet ja sosiaalinen media. 

  

Back end- teknologiat eivät ole kuluttajalle suoraan havaittavissa. Nämä teknologiat mittaavat, kohdentavat ja personoivat digitaalista markkinointia. Yritys voi hyödyntää back end- teknologiaa keräämällä tietoa asiakkaistaan ja kohdentamaan tuotteen oikealle asiakasryhmälle ennalta määrättyjen kriteerien mukaisesti. Tekoäly ja sen alaluokat ovat kehittyneet viimevuosina runsaasti, joka mahdollistaa entistä tarkempaa datan analysointia kuten kuvien tunnistus ja äänen muuttaminen tekstiksi ja tekstissä esiintyvien teemojen tunnistus. Digitaalisen markkinoinnin kannalta tekoälyn kasvu vaikuttaa siihen, että voimme kerätä ja analysoida monipuolisesti asiakkaiden käyttäytymistä ja markkinoiden muuttumista päätöksenteon tueksi.  

 

Erilaisia teknologioita on paljon, ja yrityksen tulee huomioida mitä yritys tavoittelee ja mihin ongelmaan se etsii ratkaisua. Teknologia itsessään ei ratkaise ongelmaa, vaan on hyvä väline yrityksen laadukkaaseen toimintaan ja tehokkuuteen. Yrityksen ei ole mahdollista käyttää kaikkia teknologioita, vaan valita niistä omaan liiketoimintaan sopivimmat ja tuottavimmat. 

 

Ostoprosessi asiakkaan näkökulmasta 

 

Digitalisaatio tarjoaa kuluttajille ja asiakkaille rajattoman määrän erilaisia medioita, sisältöjä ja tarjoamia. Ostajat tukeutuvat ostoprosesseissa kaikissa ikäluokissa yhä useammin hakukoneisiin, yritysten verkkosivuilla olevaan tietoon, brändien sivustoihin, hintavertailusivustoihin, toisten käyttäjien arviointeihin ja kommentteihin sekä sosiaalisen median sisältöihin ja vaikuttajiin.  

 

Perinteisen ostoprosessi kulku kuvataan 5 vaiheisena, johon kuuluu 1. Tietoisuus 2. Tiedon etsintä 3. Vaihtoehtojen vertailu 4. Ostopäätös 5. Oston jälkeinen käyttäytyminen. Digitalisaatio ei ole muuttanut ostoprosessin kulkua, mutta se on vaikuttanut eri ostoprosessien vaiheiden ilmentymiseen ja niihin liittyvään toimintaan. Esimerkiksi vaikuttajamarkkinointi on tuonut ihmisille uusia ärsykkeitä tulla tietoiseksi tarpeistaan.  Osto voidaan tehdä suoraan verkkosivulta ja kokemukset tuotteesta tai palvelusta voidaan jakaa paremmin. Näin asiakas voi vaikuttaa myös muiden ihmisten ostopäätöksiin. Asiakkaan etu ostoprosessissa on parantunut huomattavasti, kun asiakas pääsee vertailemaan hintoja, lukemaan asiakaspalautteita ja valitsemaan suuresta valikoimasta tuotteita. 

 

Digitaalisen markkinoinnin strategia 

 

Digitaalisella markkinoinnin strategialla tarkoitetaan pitkän aikavälin suunnitelmaa, jossa se saavuttaa asetetut tavoitteet. Strategia tarjoaa markkinoinnille rajat ja suuntaviivat, mutta yritysten tulee huomioida jatkuvasti muutoksessa digitalisoituvassa liiketoimintaympäristössä. Digitaalisen markkinoinnin tavoitteita konkreettisia tavoitteita ovat myynnin lisääminen, asiakkaiden palveleminen, asiakasdialogin rakentaminen, kustannustehokkuuden parantaminen tai brändin rakentaminen. Tavoitteita asettaessa tulee huomioida, että ne ovat liiketoiminnalle oleellisia. Kirjassa tavoitteiden määrälle nyrkkisääntönä yritykselle on kolmesta viiteen tavoitetta. Tavoitteita ei tulisi olla liikaa eikä liian vähän, jotta strategian hallinnointi ja tavoitteisiin pääseminen helpottuu.  

 

MRACE- malli 

 

Dave Chaffey on kehittänyt yhden digitaalisen markkinoinnin käytetyimmistä malleista. Mallin nimi on RACE, joka tulee sanoista Reach, Act, Convert ja Engage. RACE- malli alkaa suunnittelulla, jossa luodaan kokonaisvaltainen strategia. Strategia sisältää tavoitteet ja suunnitelman niihin pääsemisestä. Mallin esimmäinen vaihe Reach eli tavoittavuus tarkoittaa tietoisuuden luomista yrityksen brändistä, tuotteista ja palvelusta. Mallin toinen vaihe Act, on lyhennetty sanasta interact eli vuorovaikutus. Toisen vaiheen vuorovaikutuksellisia elementtejä ovat esimerkiksi rekisteröityminen verkkokaupan kanta-asiakkaaksi, somesisällöstä tykkääminen ja uutiskirjeen tilaaminen. Kolmas vaihe, Convert eli konvertoiminen viittaa ostamiseen joko digitaalisessa kanavassa tai offline kanavassa. Mallin viimeinen on vaihe Engage eli sitouttaminen, joka digitaalisessa markkinoinnissa tarkoittaa pitkäaikaisen asiakassuhteen luomista digitaalisia kanavia hyödyntämällä. 

 

MRACE- malli eroaa RACE- mallista Measuren eli mittaamisen avulla. Mittaamisen tarkoituksena on kehittää digitaalista markkinointia entistä tuloksekkaammaksi. MRACE- mallin ei ole tarkoitus tulla koskaan valmiiksi, vaan se ohjaa digitaalista markkinointia jatkuvasti paremmaksi ja testaa uusia keinoja tulosten parantamiseksi. Jatkuva kehitys on myös tärkeää koska digitaalinen markkinointi on jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö, jossa asiakaskäyttäytyminen, teknologia ja kanavat elävät ja muuttuvat. MRACE- mallissa tärkein tavoite on muuttaa monikanavaisuus mitattavaksi kokonaisuudeksi.  

 

 Digitaalisen markkinoinnin keinot 

 

Tärkeimmät digitaalisen markkinoinnin keinot ovat yrityksen omat verkkosivut, sisältömarkkinointi, hakukonemarkkinointi, markkinoinnin automaatio sekä sosiaalisen median markkinointi. 

Verkkosivut ovat usein näistä tärkein, sillä digitaalisuuden rakentaminen aloitetaan luomalla yritykselle verkkosivut. Verkkosivut sisältävät yleensä ainakin yritysten tuotteiden esittelyn, ja mahdollisesti verkkokaupan, ajankohtaiset asiat, linkit sosiaalisen median kanavoihin, sijoittajaviestinnän, analytiikan ja yhteystiedot. Verkkosivujen tärkeys korostuu jatkuvasti koska yhä useampi ostopäätös ja myynti tapahtuvat verkossa. Verkkosivustot ovat myös ainoita kanavia, jotka ovat yrityksen omistamia. Verkkosivuille olennaista on niiden toimivuus kaikilla laitteilla ja hakukoneystävällisyys. Hakukoneystävällisyydellä tarkoitetaan, että se nousee hakutuloksissa, jotta asiakkaat löytävät sivustolle. Maksetun mainonnan avulla voidaan myös nostaa verkkosivua esille, mutta silloin mainonnan kulut ovat helposti kilpailijoita enemmän. Verkkosivuston ulkoasun tulee olla selkeä ja helposti käytettävä. Hyvä ulkoasu lisää luottamusta verkkosivulla vierailevia kohtaan. Helposti täytettävät ja kevyet lomakkeet, klikattava puhelinnumero ja sähköposti, saa asiakkaan ottamaan yhteyttä. 

  

Sisältömarkkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea sisältöä, jonka yritys tuottaa. Sisällön tuottamisessa on tärkeää tehdä ostajapersoonia kiinnostavaa sisältöä. Videot herättävät usein tunteita ostajassa, joten niiden avulla voidaan kiinnittää asiakkaan huomio tuotteeseen tai palveluun. MRACE- mallissa eri vaiheissa tarvitaan erilaisia videoita. Reach- vaiheessa tärkeintä on saada katsojan huomio kiinnittymään videoon ja klikkaamaan mainoslinkkiä. Tähän vaiheeseen sopii lyhyt video, jossa mennään suoraan asiaan. Act- vaiheessa on tarkoituksena sitouttaa katsoja palveluun, jolloin videon tulisi olla pidempi. Convert- vaiheessa on tehtävänä muuttaa katsoja asiakkaaksi. Videon sisältö riippuu myytävästä asiasta. Jos myydään isolle yleisölle yksinkertaista kulutustuotetta, videon kannattaa olla lyhyt ja ytimekäs. Engage- vaiheessa edistetään asiakas pysyvyyttä opettamalla asiakas käyttämään tuotetta tai palvelua paremmin. Tarkoituksena voi olla myös muistuttaa asiakasta tuotteesta tai palvelusta.  

 

Hakukonemarkkinoinnilla Suomessa tarkoitetaan lähes aina Googlea, sillä se on suomessa ylivoimaisesti käytetyin hakukone. Hakukoneoptimoinnilla tarkoituksena on kasvattaa verkkosivustoille hakunäkyvyyttä hakukoneissa ja liikennemäärää verkkosivustolla. Tähän vaikuttaa hakusanatutkimus, jossa selvitetään millä termeillä asiakkaat hakevat yrityksen tuotteita, sivuston toimivuus ja vahva domain eli verkkotunnus.  

 

Markkinoinnin automaatiolla tarkoitetaan sisällön automatisoitua jakelua asiakkaalle sekä personoitua markkinointia. Markkinoinnin automaatio kerää asiakkaasta tietoja evästeen avulla, kun asiakas tilaa uutiskirjeen verkkosivuilla. Uutiskirjeen tilaaminen käynnistää automaattisen sähköpostiviestisarjan, joista pystyy selvittämään mistä asiakas on kiinnostunut ja mitä hän klikkaa verkkosivuilla. Automaation tarkoituksena on kertoa lisää asiakkaalle, asiakasta kiinnostavista sisällöistä, joka kasvattaa myyntimahdollisuutta. Markkinoinnin automaatio vaatii kuitenkin riittävän määrän sisältöä eikä pienellä sisällöllä automaatio pysty tunnistamaan mistä asiakas on kiinnostunut. 

 

Sosiaalisen median markkinointiin sisältyy useita eri alustoja, jossa yritys voi tehdä mainontaa. Kirjassa käsitellään sosiaalisen median markkinointia Facebookin, Instagramin ja LinkedInin näkökulmista, koska näissä kanavissa on maksetun mainonnan mahdollisuudet pisimmällä. Vaikuttajamarkkinoinnilla pystyy kasvattavaan merkittävästi yrityksen tavoittavuutta ja vaikuttajien käyttökokemukset tukevat ostopäätöksiä.  

 

Tulevaisuus digimarkkinoinnissa 

 

Vielä viisi vuotta sitten ei pystynyt tehdä asioita, joita tänä päivänä tehdään digimarkkinoinnilla. Kirjailijoiden mielestä on vaikea kuvitella, millaisessa tilanteessa ollaan taas viiden vuoden päästä. Markkinoinnin kulta-aika oli 2010- luvun alussa, jolloin tuli mullistavia nykyaikaisia työkaluja kuten esimerkiksi Instagram, eikä viimevuosina ole tällaisia uusia työkaluja syntynyt. Tekoäly, 5 g, lohkoketjut ja digitaaliset ekosysteemit saattavat kuitenkin muutaman vuoden sisään mullistaa digitaalisen markkinoinnin vielä suuremmin. Siihen valmistautuessa on hyvä ottaa käyttöön MRACE-malli, joka kestää kyseisen muutoksen. Markkinointi ei enää ole liiketoiminnan ulkopuolella oleva tukimuoto, vaan se on yksi osa liiketoiminnan ytimestä. Kirjailijan sanoin: Markkinointi on lunastanut sinne kuuluvan paikkansa. Nyt on sinun vuorosi lunastaa omasi markkinoinnin ammattilaisena.