Turun ammattikorkeakoulu Opintojakso: Sosiaali- ja kasvatusalan yrittäjyysvalmennus Kirjareferaatti
Sydänmaalakka, P. 2017. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Alma Talent Helsinki. Hansaprint Oy, Turenki.
Marina
9.12.2023
Onnea pitää etsiä oikeasta paikasta
Useasti johtajuuteen liittyvät kirjat ovat käännettyjä muista kielistä, eikä niissä aina oteta riittävästi huomioon suomalaisuutta tai, miten Suomessa tehdään asioita. Sain tällä kurssilla tehtäväksi kirjoittaa referaatin yrittäjyyteen liittyvästä kirjasta. Aloitin lukemaan erästä toista kirjaa, pääsin noin puoliväliin ja ymmärsin, ettei kirja innostanut minua lainkaan. Yrittäjyysajattelu on niin kaukana minun työstäni ja sisäisestä maailmastani. Valitsin tämän kurssinkin, koska mieheni on toiminut yrittäjänä pitkään. Haluan pitää mieleni avoimena ja ehkä tulevaisuudessa perustaa sosiaalialan yrityksen jonkun toisen yrittäjän kanssa. Haluan tutustua tähän maailmaan. Kaverini on yrittäjä ja kertoo paljon asioita omasta työstään, haluan ymmärtää mistä hän puhuu ja olla tukena tarvittaessa. Hän suositteli minulle tätä kirjaa, mutta en uskonut tykkääväni kirjasta, toisin kuitenkin kävi.
Meidän jokaisen elämämme tarkoituksena on elää onnellista elämää. Kirja, jonka lopulta luin on tarkoitettu niille kiireellisille ihmisille, jotka haluavat selvitä hengissä omassa oravanpyörässään.
Itsensä älykäs johtaminen
Itsensä älykäs johtaminen on hyvän ja tasapainoisen elämän edellytys, eli onnellisen elämän kivijalka. Kirja kertoo kiehtovasta matkasta, matkasta itseemme. Elämä on, kun räsymatto. Millainen on sinun? Minun on aika värikäs ja paikoittain hohtaa kultaa, mutta on siellä myös mustia raitoja olemassa. Elämään mahtuu kaikenlaista: harmaita, mustia sävyjä ja iloisia värikkäitä tapahtumia. Mihin johdan itseni? Miten saan yrittäjyyden kipinän syttymään? Tämä kirja innostaa itsensä kehittämisessä ja antaa hyvät elämän eväät yrittäjyyden polun aloittamisessa.
Kirjassa Sydänmaalakka pohtii johtamisen ydintä kokonaisuudessaan. Tärkeintä oli oppia johtamaan ja ohjaamaan itseään paremmin. Hän puhuukin Oy Minä Ab – mallista eli jokaisen ihmisen omasta organisaatiosta, jossa toimimme johtajina. Kokonaiskuntoisuudella hän tarkoittaa, sitä että opimme pitämään hyvää huolta itsestämme, tehokkuudesta, hyvinvoinnistamme ja uudistumisesta elinikäisen oppimisen tiellä. Kokonaiskuntoisuus pitää sisällään lisäksi psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen, henkisen ja ammatillisen kunnon. Kun kaikki edellä mainitut osa-alueet toimivat tasapainossa, puhutaan Sydänmaalakan kirjassa- Älykäs itsensä johtaminen, älykkäästä itsensä johtamisesta.
Itsensä johtaminen pohjautuu tieteellisille teorioille
Länsimaalaisessa ajattelussa kokonaisvaltainen itsensä johtaminen on melko uusi malli. Onnellisuutta ja Flow-ilmiötä on maailmalla tutkinut Chicagon ylipiston psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi. Ajatusten johtamisesta itsensä johtamiseen taas puhuvat Charles Manz ja Christopher Neck (1991) ja he nostavat esiin kolme osa-aluetta: uskomusten ja olettamusten, sisäisen dialogiin eli puheen ja kolmantena mielikuvien hallinnan. Omien ajatusten johtamisella he tarkoittavat toimimattomien ajatusten muuttamista toimiviksi.
Oman työn hallinta
Tämän päivän työelämässä oman työn hallita ilmentää miten hyvin työntekijä hallitsee työnsä eli miten työn vaatimukset ja työssä tarvittava osaaminen ja taidot ovat tasapainossa. Muutokset työnkuvassa, rooleissa, työyhteisössä ja yhteiskunnan digitaalisuudessa on muuttanut työn kuvaa niin paljon, että työn kuormittavuus on lisääntynyt enemmän henkisesti kuormittavaksi ja ihmiset uupuvat, voivat huonosti. Työnhallinnalla voidaan merkittävästi lisätä jaksamista ja hyvinvointia omassa työssä. Hyviä vinkkejä kirjassa tuovat esiin myös Feldt, Keltinkangas-Järvinen, Pekka Ruohotie ja Marja-Liisa Manka, jokainen oman alansa ammattilaisia. Manka määrittelee kommentissaan elämänhallinnan ihmisen kyvyksi selviytyä haasteista, joita ihminen itse ja ympäristö hänelle asettavat. Hän uskoo, että elämäänsä voi vaikuttaa omilla ponnistuksillaan. Elämänhallintaan liittyvät kiinteästi myös ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat, joiden avulla yksilö pystyy käsittelemään haasteitaan omatoimisesti ja tavoitteellisesti. Pohdittaessa vielä elämänhallinnan näkökulmasta nousee esiin yksilön vastuullisuus, positiivisuus, tiedostaminen, kehittäminen ja soveltaminen. Jokaisen meistä tulisi ottaa vastuu itsestään, tiedostettava oma tilanne elämässään, opittava tuntemaan itsensä, uskottava muutokseen, kehitettävä osaamistaan ja lopuksi vielä sovellettava ne kaikki käytäntöön.
Testini kokonaiskuntoisuudesta
Halusin tehdä kirjassa olevan laajan kyselytestin omasta kokonaiskuntoisuudesta. (s. 310–315). Tämä testi paljasti selkeästi, millainen vaikutus omalla kohdallani on liiallisella työmäärällä. Psyykkinen ja fyysinen kunto sai heikoimmat pisteet ja työmäärää vähentämällä saisin enemmän aikaa kehittää fyysistä kuntoani, jolloin psyykkinen kuntokin kasvaisi. Sydänmaalakka sanoin; ”Itsensä johtaminen on konkreettista toimintaa, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja jämäkkyyttä”. Kirjan loppuosassa käsitellään tärkeitä asioita, joka itseäni kiinnosti eniten eli hyvän elämän mahdollisuutta ja onnellisuutta. ”Viisas johtaja osaa pysähtyä. Hän ohjaa elämäänsä tyynesti ja tasapainoisesti kaiken kaaoksen keskellä”- Sydänmaalakan sanoin.
Tämän päivä hektisessä työssä, kuormittuminen ja ympäristön vaatimat muutokset aiheuttavat paljon stressiä ihmiselle, niin työntekijöille, työyhteisöille kuin johtajillekin. Usein omasta hyvinvoinnista tingitään ensin, jotta suoriudutaan muista töistä. Sydänmaalakka opettakin kirjassaan pysähtymään ja tutustumaan ensin itseensä syvällisemmin, jotta opimme tuntemaan itsemme paremmin. Vasta tämän kautta osaamme helpommin peilata asioita työhön, opiskeluun ja ympäristöömme, jossa elämme.
Kokonaiskuntoisuus- malli
Sydänmaalakka avaa kokonaiskuntoisuus-mallissaan kuusi erilaista osa-aluetta, joita tulisi johtaa tasapainoisesti. Tässä avattuna seuraavat osa-alueet kokonaisvaltaisesta itsensä johtamisesta. A) Fyysinen kunto, joka pitää sisällään esim. ravinnon, liikunnan ja unen. B) Psyykkinen kuntoon liittyvät esim. energisyys, oppiminen, positiivisuus, havaitseminen ja päätöksentekeminen. C) Ammatillinen kunto pitää sisällään omien tavoitteiden asettamisen, osaamisen ja palautteiden kautta kehittymisen. D) Henkinen kunto pohjautuu omaan omiin arvoihin, tarkoitukseen ja tavoitteisiin sekä henkisiin virikeisiin. E) Sosiaalinen kunto liittyy hyviin vuorovaikutustaitoihin, ystäviin ja harrastuksiin, parisuhteeseen ja lapsiin. F) Uudistumiskunto on tärkeä itsetuntemuksen kehittymisessä, itseluottamuksen vahvistumisessa ja itsereflektion taidossa. Sosionomin opinnoissa varsinkin viimeinen F osio on tärkeä taito, jota paljon harjoitellaan eli ammatillisuus vahvistuu itsereflektoinnin kautta. Sosiaalista kuntoa taas tarvitaan erityisesti omien tunteiden hallinnassa asiakastyössä. On tärkeää olla itse tasapainossa, koska sosiaalialan asiakkailla näin ei aina ole. Sosionomin työssä vuorovaikutustaidot ovat erityisen tärkeässä osassa. Nykyään myös työyhteisössä ja johtamisessa vuorovaikutustaidot, tiimityötaidot ja ihmisten johtaminen ratkaisukeskeisellä tavalla ovat entistä tärkeämpiä työelämätaitoja.
Älykäs itsensä johtaminen
Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen on tärkeää yksilön, tiimin ja yritysten osalta, siten kehittymistä tapahtuu parhaiten. Älykkäässä itsensä johtamisessa onkin kysymys jatkuvasta oppimisen prosessista, jolloin opimme syvemmin itsestämme, kehosta, mielestä, tunteista ja omista arvoista. Näin itsetuntemuksen kautta olemme parempia ohjaamaan omaa toimintaamme ja sitä kautta koko elämäämme. Tämä prosessi kestää koko ihmisen elämän mittaisen ajan. Älykkyys tässä kontekstissa merkitseekin normaalin tietoon ja osaamiseen liittyvän älykkyyden lisäksi tunne- ja henkistä älykkyyttä.
Oy Minä Ab eli meidän jokaisen oma henkilökohtainen yritys
Jokainen meistä on oman ns. yrityksensä johtaja. Kokonaisuuden johtamisen taidosta riippuukin, miten itse voimme eli miten ”yrityksemme” menestyy. Johtaja toimiikin yrityksessä tarkkailijana, joka vastaa kehon, mielen, tunteiden, arvojen ja työn eri osastoista. Kaikki nämä osastot taas huolehtivat psyykkisistä, fyysisistä, sosiaalisista, henkisistä ja ammatillisista toiminnoista. Uudistumisista huolehtii kehittymisosasto. Visio on tärkeä omien tavoitteiden lisäksi, koska ne antavat näkymän oikeasta suunnasta elämässämme.
Oy Minä Ab – malli avattuna seuraavaksi vielä paremmin eri osa-alueiden osalta. Sydänmaalakka korostaakin miten kaiken johtamisen perustana nykyään on itsensä johtaminen. Siksi Oy Minä Ab malli on syntynyt Stoalaisuuteen, joogafilosofiaan, tietoisuustutkimuksen ja liikkeenjohdon teorioihin yhdistelmiin perustuen. Ylimpänä ja tärkeimpänä kuvassa (s.29) Nosce te ipsum. (Tunne itsesi).
Tietoisuus ja visio tulevaisuudesta
Seuraavaksi tietoisuus on jaettuna viiteen osa-alueeseen, jotka taas ovat jaettuna tarkemmin pienempiin osiin. 1. Keho (Fyysinen): ravinto, liikunta, lepo, uni ja rentoutuminen. 2. Mieli (psyykkinen): ajattelu, muisti, oppiminen, luovuus ja havainnointi. 3. Tunteet (sosiaalinen): tunteiden hallinta, positiivisuus, ihmissuhteet, harrastukset ja yhteisöllisyys. 4. Arvot (henkinen): arvot, päämäärät, merkitys, henkiset virikkeet ja tasapaino. 5. Työ (ammatillinen): avaintehtävät, tavoitteet, osaaminen, palaute ja kehittyminen eli johtajuus itsessään. 6. Uudistuminen kulkee läpi kaikkien viiden osa-alueen, sillä uudistuminen pitää sisällään itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja reflektion. Tässä koko mallissa keho on tärkein, kaikkea ylläpitävä voima.
Toisena tärkeimpänä tuleekin psyykkinen puoli, sillä ajattelumme, muistaminen ja oppiminen on esimerkki pitkälle kehittyneen ihmisen ominaisuuksista. Tietoisuus ja ego, sekä luovuus kertoo mielen korkeimmista saavutuksista. Nämä kaikki osa-alueet ovat tärkeitä ja jokaiselle omalla tavallaan. Toisin sanoen omia ajatuksia johtamalla, kyetään johtamaan itseään parhaiten. Tämä perustuukin itseohjautuvuuteen ja motivaatioon (Manz ja Sims, 2001).
Elämän osaamispuun
Haluan viedä nostaa esiin Elämän osaamispuun, joka on rakentunut itsensä johtamisessa tarvittavista eri osaamisten pohjalta (s. 88). Eri oksat kuvaavat johtamisen osa-alueita eli mitä itsensä johtaja tekee ja juuret kuvaavat millainen itsensä johtaja on. Puussa on viisi oksaa: Hyvinvointiosaaminen (fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- ja henkinen kunto, stressinhallinta ja nöyryys), Ammatillinen osaaminen, Vuorovaikutusosaaminen (jämäkkyys, empaattisuus, kommunikointi, vaikuttaminen ja avoimuus), Johtamisosaaminen (visualisointi, tavoitteellisuus, vastuunottaminen, toimeenpano ja uudistuminen), Tehokkuusosaaminen (havaitseminen, analysointi, päätöksenteko, toimintatarmo, ajanhallinta ja reflektointi). Runko on itseluottamus. Juuret koostuvat arvoista ja periaatteista, henkilökohtaisista visioista ja tavoitteista, persoonallisuudesta, energiasta ja lahjakkuudesta sekä tietoisuudesta. Itsensä kehittäminen lopulta tarkoittaa omien osaamisalueiden ja juurien syvällistä pohdintaa, jolloin juuremme ja elämän puun osaamisemme kasvaa ja tuottaa hyvän sadon eli hyvän elämän.
Seitsemän itsensä johtamisen periaatetta
Nämä periaatteet puhuttelivat itseäni ja ne auttavat ottamaan itsemme paremmin haltuun. Sydänmaalakka toteaakin, että on hyvä elää jalat maassa ja pää pilvissä. Ihminen tarvitsee unelmia, jotka antavat syyn herätä aamulla ja antaa energiaa toteuttaa ne. Rohkeudeksi hän sanoo, itsenäistä päätöksentekoa, omien pelkojen kohtaaminen ja toimintaa ja puhuu samalla uskalluksesta unelmoida. Mielenrauha saavutetaan itsensä johtamisen seitsemän periaatetta: nöyryys: tunnista keskeneräisyytesi; herkkyys: herkkyydet ovat ikkunoita maailmaan; itsekuri: älä anna periksi ja ole kärsivällinen; uudistuminen: ole rohkea ja uudistu jatkuvasti; aitous: ole aito ja rehellinen itsellesi; focus: keskity olennaiseen ja elä yksinkertaisesti; merkitys: etsi elämäsi syvempi merkitys(pysähdy).
Jatkuvan oppimisen malli
Tämä auttaa sosionomin opinnoissa, sillä oppimista voi tapahtua pinnallisesti tai syvällisesti. Syvällisellä oppimisella tarkoitetaan omien käsitysten, arvostusten ja toiminnan kriittistä arviointia eli reflektointia. Aina emme voi valita tapahtumia, mitä meille eteen tulee, mutta voimme valita suhtautumisemme niihin. Syvällisestä oppimisesta Sydänmaalakka avaa miten, henkilökohtaisen uudistuminen kulkee seitsemän vaiheen läpi; ihmettelyn (taito nähdä asiat uusin silmin), pysähtymisen (hypättävä hetkeksi irti oravanpyörästä ja opittava olemaan tässä ja nyt-hetkessä). Vasta näiden kautta löydämme hiljaisuuden, jonka kautta pääsemme turvaa infotulvalta ja voimme hiljentää mielemme). Jostakin on osattava luopua, jotta voimme ottaa vastaa uutta. Hiljaisuus taas tuo meille mielenrauhan ja eheyden ja antaa meille voimaa arkeen, samalla selkeyttäen ja ohjaten elämäämme. Näiden lauseiden kautta avautuu Flow-tila eli meillä on elämän hallinnan tunne, vaikka jokainen tietääkin, ettei elämää voi hallita. Ystäväni on kertonut, miten hän johtaa omaa yritystään tunteella ja intuitiolla sekä miten, hän on kokenut koko yrittäjyyden ajan olevan myötäinen tuuli purjeissa, joka vain vie kaiken aikaa eteenpäin. Vasta tämän kirjan luettuani ymmärrän paremmin, mistä hän puhuu.
Luettuani kirjan Filosofian tohtori Pentti Sydänmaalakka teki minuun todella vaikutuksen. Hänellä on pitkä kokemus henkilöstöjohtamisesta ja on työskennellyt mm. Nixdorfin, Siemensin, Koneen ja Nokian palveluksessa. Vuonna 2002 hän aloitti Pertec Consulting Oy:n toimitusjohtajana, konsulttina, tutkijana, kirjailijana ja yrittäjänä. Yrityksen tavoitteena ja unelmana on yhdistää teknologia ja humanismi ja tukea kestävää kehitystä, jossa tekniikka, talous, ympäristö ja ihminen elävät tasapainossa.
Tämä kirja pitää sisällään niin paljon hyvää ja tärkeää asiaa, siksi referoinkin vain omasta näkökulmasta tärkeimpiä teemoja.