Turun ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja kasvatusalan yrittäjyysvalmennus 5 op.
Kirjareferaatti
Saksala.H 2022. Uskallus ja tarinat bisneksessä. Helsinki: Alma Talent. s.11–133.
Tanja
Helmi Saksala on yrittäjä, kirjoittaja ja viestinnän valmentaja, joka kirjoitti kirjan, koska jokaisella on tarina. Ristiriitainen, räjähdysaltis, kiistaton, rakastettu, todempi kuin tosi, kaikkea tätä ja vielä paljon muutakin, niitä ovat tarinat. Näistä tarinoista voimme inspiroitua, ne voivat sysätä eteenpäin uusia lupauksia ja antaa tekijöille ideoita. Kirja on saanut alkunsa kohtaamisista yrittäjien kanssa, jotka ovat omakohtaisesti todistaneet tarinan voiman. Kirjaa varten käydyissä keskusteluissa peräänkuulutettiin kokonaisempia tarinoita, eli kertomuksia onnistumisista sekä kompuroinneista. Ulkokultaiset menestystarinat ovat kerta kaikkiaan väsyttäviä ja tarpeettomia, koska jokainen kuitenkin tietää, että elämä ei ole pelkästään suoraviivaista, sujuvaa ja puhdasta menestystä.
Kirja on rakennettu vuoropuheluksi, ja jokaisen yrittäjän haastattelun jälkeen tulee toinen näkökulma, joka rikastaa aihetta ja jatkaa vuoropuhelua. Yhteinen nimittäjä yrittäjien ja tekijöiden tarinoissa on uskallus, he ovat auranneet latunsa umpihankeen ja rennon itsevarmoina erottuvat massasta. Helmi toivoo, että kirja saisi lukijankin kirjoittamaan oman tarinansa.
Miten oman tarinan voi löytää ja tunnistaa? Siamäk Naghian, Genelec
Minulle yritystarina on sitä ydintä, jonka ympärille yritys on syntynyt. Yritystarina kytkeytyy olennaisesti syyhyn, miksi yritys on olemassa.
Genelec syntyi vanhojen opiskelijatuttujen yhteentörmäyksestä. Muuan Juhani Borenius työskenteli Yleisradiossa akustikkona ja havaitsi tarkkailukaiuttimien puutteen ja pyysi muutamalta tutultaan, että voisivatko he tehdä aktiivikaiuttimen, tutut Ilpo ja Topi vastasivat: mikä se sellainen on?” Edelleen tarina kulkee sellaisenaan kuin se oli, eikä perustajat väitä, että olisivat edelläkävijöitä vaan rehellisesti kertovat tarinaa, miten pihalla he olivat. Vuosien saatossa Genelec on ottanut paikkansa maailman arvostetuimpien kaiutinvalmistajien joukossa ja työllistää satoja henkilöitä.
Tarinan tunnistaminen on osa yrityksen identiteetin löytämistä, erityisesti hyvä tuntea silloin kun toimintaa aletaan kehittämään, samalla kun mennään eteenpäin, voidaan säilyttää yritykselle tärkeitä asioita. Ihmiset helposti ajattelevat tuntematta toisen tarinaa, että saavutukset ovat saatuja tai ihminen vain lahjakas, eivätkä näe paljon asian eteen on tehty töitä tai mistä ihminen on lähtöisin, sama pätee yritystoimintaan. Tarinat ovat tärkeitä ja ohjaa ainakin meidän toimintaamme monellakin tapaa.
Kerran Genelecillä saimme ehdotuksen tehdä ruskean Sibelius- kaiuttimen. Meille kerrottiin, että tuote tulisi myymään näin ja näin paljon. Perustaja Ilpo Martikainen oli silloin vielä elossa ja kävimme asiaa läpi johtoryhmässä, meidän näkökulmastamme se ei tuottaisi yhtiölle mitään lisäarvoa, minulle opetus oli, että taloudellinen tarkoitus ei voi ratkaista valintaa.
Oman tarinan tunnistaminen pitäisi kulkea koko ajan mukana yrityksen kehittämisessä ja strategian hahmottamisessa. Näen tarinan tunnistamisen niin tärkeänä asiana, että ehdottomasti koskaan ei ole myöhäistä, vaikka yritys olisi elänyt kymmeniä vuosia. Kyllä jonkun pitäisi sitä tarinaa tutkia ja lähteä hakemaan, mitä se on.
Toinen näkökulma. Nermin Hairedin, yrittäjä ja hallitus ammattilainen
Genelecin tarinassa yrityksen identiteetti on erittäin selkeä. Kun tällainen vankka tausta on olemassa, on yrityskulttuuria vaivatonta luotsata. Monissa yrityksissä ydin kuitenkin on kateissa, miksi? Koska Suomessa liiketoimintaa tehdään todella usein tuote edellä. Suomessa usein nähdään vain tuote ja ajatellaan, että se on niin hyvä, että muutkin varmasti näkevät ja ymmärtävät sen, kuitenkin ilman tarinaa tai kysymyksiä kenelle, mitä ja miksi on menestyksen takaaminen lyhytjänteistä. Mitä vahvempi tarina ja identiteetti on, sitä selkeämpää yrityksen tekeminen on.
Genelec on linjannut kohderyhmänsä tarkasti ammattilaisille, ja on ollut rohkea valinnoissaan, heille myynti ei ole ollut ratkaiseva tekijä, vaan uskollisuus yritystä kohtaan. Yritykset eivät linjaa yhtä rohkeasti kuin Genelec, joka johtuu varmasti siitä, että me suomalaiset emme ole kaikkein rohkeimpia emmekä kovin kunnianhimoisimpiakaan. Yritysbarometrin mukaan 67 prosenttia yrityksistä ei näe tarvetta tai halua kasvuun. Kohderyhmän rajaaminen vaatii riskinottokykyä, ja me olemme useimmiten riskinottoa karsastava kansakunta. Rajaaminen vaatii myös selkeän näkemyksen siitä miksi yritys on olemassa, mitä tuotteita ja palveluja se tekee ja ennen kaikkea kenelle, lopuksi vielä yrityksen johto ja työntekijöiden on uskottava tähän yhteiseen kuvaan.
Markkinoinnin rakentaminen lähtee yrityksen ytimestä, joka on todella monella yrityksellä hukassa, on kuitenkin muutamia yrityksiä, jotka erottuvat massasta yritysviestinnällään, näitä ovat mm. Wolt ja Kotipizza.
Mistä oikeat sanat? Thomas Hamberg, Götan maailma
Götan maailma myy etnografista antiikkia ja muinaisesineitä, Thomasin visio on vahva, konsepti kirkas ja sanat harkittuja. Thomasin mukaan tarinat ovat tärkeitä silloin, kun ne tulevat luontevasti, pakotetun tarinan tunnistaa, eikä se kiinnitä kuluttajaa.
Thomas halusi Götan maailmassa lähteä tavoittelemaan sitä, miten tarina syntyy esinelähtöisesti, kokonaisvaltaisesti, ilman että sitä tarvitsee kauheasti lähteä kertomaan eteenpäin. Toki Götan maailman tarinaa kerrotaan, mutta niin, että ihmisillä on vapaus tulkita sitä kuten haluavat. Götan maailma sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, ideana toimi isän täti, joka muinoin keräsi vanhoja omituisia esineitä. Isällä oli kaksi sisarta, jotka jakoivat yhdessä pienen asunnon Bulevardilla. Göta oli vanhapiika sisar, boheemi, kumisaappaissa ja pussittavissa vaatteissa kulkeva, vähän ylipainoinen lapsirakas nainen, jolla ei ollut omaa perhettä. Toisen sisaren huone oli pedantti ja siisti, mutta Götan huone kaoottinen. Siellä oli konserttiflyygeli, valaan selkänikamia, tyhjiä muovisia viilipurkkeja, enkelikelloja ja ihan puhdasta roskaakin. Ajattelimme vanhempieni kanssa, että lähtisimme tavoittelemaan Götan maailmaa, mutta jatkaisimme itse sitä tarinaa, yritys avattiin tämän tarinan pohjalta 2021.
Yrityksen avainsanoja ovat läpinäkyvyys, rehellisyys ja kunnioitus sekä kyky muuntautua. Oikeiden sanojen löytäminen tarinankerronnassa voi aiheuttaa paineita, joten kannattaa ajatella aina sydämen kautta. Kun yritys miettii avainsanojaan ja vaikka sitä, mitkä ne meidän arvomme ovat, voisi olla hedelmällisempää lähteä siitä, mitkä arvot ovat olleet siihen mennessä ja pystyykö niitä esimerkiksi parantamaan, tärkeintä kuitenkin on, että ihminen ja yritys pystyy seisomaan sanottujen sanojensa takana.
Toinen näkökulma. Jenni Sarolahti, Diakonissalaitos
Aiemmin Sarolahti pohti tulevaisuuden sanoittamista viestinnän johtavana asiantuntijana tulevaisuustalo Sitrassa, nyt hän työskentelee 155-vuotiaan Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan viestinnässä. Työssään hän on joutunut pohtimaan sitä, miten sanoilla rakennetaan toivottuja tulevaisuuksia sekä miten muotoillaan yhteistä kieltä erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien välille. Molemmissa tapauksissa viestin on oltava selkeää ja siitä on tehtävä ymmärrettävää.
Yritystarinan on oltava paljon enemmän kuin kiillotettu kuva, jotain persoonallista ja yrityksen identiteetissä hyvin syvällä olevaa. Yritystarinalla, arvoilla ja sillä mitä yritys on, tulisi pystyä perustelemaan isojakin bisnespäätöksiä. Viestinnän ja markkinoinnin tulee puhua samaa kieltä toiminnan kanssa, sitä on vastuullisuus. Diakonissalaitoksessa työskennellään kaikkein vaikeimmissa asemissa olevien ihmisten kanssa, esimerkiksi paperittomien, päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa painivien, asunnottomien, liikkuvan väestön, kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kanssa. Viestinnässä tavoitteena on vahvistaa näiden ihmisten ääntä asioissa, jotka heitä koskevat, ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ylipäätään. Viestijän pitää asettua aina vastaanottajan housuihin, yksittäisten sanojen valinnalla on suuri vaikutus.
Mitä hyvää yritys voi tehdä muille? Mari Martikainen, Mifuko
Mari Martikainen luettelee Mifukon arvot yhtä sujuvasti kuin lukisi kauppalistaa: ainutlaatuisuus, iloisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys. Mifuko sai alkunsa, kun Minna Impiö muutti Keniaan ja soitti ystävänsä Mari Martikaisen käymään. He näkivät, miten valtavasti siellä oli taitavia käsityöläisiä, jotka eivät tulleet ikinä nähdyiksi. Visiona oli yhdistää Reilun kaupan toimintaperiaatteet ja afrikkalaiset kädentaidot pohjoismaiseen designiin. Mifuko valmistaa korituotteita ja koriste-esineitä, jotka suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Afrikan syrjäseuduilla, tuotteet syntyvät perinteisillä tekniikoilla paikallisista materiaaleista, luonnonkuidusta ja kierrätysmuovista. Jokainen artesaani signeeraa tekemänsä korituotteen ja näin ollen kertoo omaa tarinaansa kuluttajalle, viestittää tuotteen mukana tunnetta. Kenian ääni kuuluu tarinassa voimakkaasti, naiset, jotka valmistavat koreja, kokevat että he ovat Mifuko Ladies. Se merkitsee ideologiaa ja heimoa, johon kaikki yrityksessä kuuluvat.
Mifuko sai jo alkuvuosinaan Reilun kaupan yhteistyöjärjestö WFTO:n jäsenyyden, lisäksi he perustivat voittoa tavoittelemattoman järjestön Mifuko Trust:in. Mifuko Trust- yhdistyksen kautta on tehty useita hyväntekeväisyyshankkeita mm. aurinkokennovalojen lahjoitusta, kahden tuhannen puun istutusta Keniaan, hygienia- ja yrittäjyyskoulutuksia sekä kuivakäymälöiden rakennusta. Yrityksen perustajat ovat tästä erityisen ylpeitä. Yrityksen arvot saavat näkyä ja niistä pitää kertoa myös asiakkaille, viestimme ja tarinamme on vahva, perustamme siihen kaiken toimintamme ja pyrimme luomaan tällä hyvää.
Toinen näkökulma. Mikä Välitalo, Fingo
Mika Välitalo toimii kehityksen ja innovaatioiden asiantuntijana Fingossa, 280 kansalaisjärjestön kattojärjestössä ja globaalin kehityksen asiantuntijayhteisössä.
Moni yritys on lähtökohtaisesti perustettu ratkaisemaan jotakin yhteiskunnallista tai kestävään kehitykseen, eriarvoisuuteen ja köyhyyteen liittyvää ongelmaa. Halu ratkaista on jopa syntynyt ensimmäisenä ja sitten vasta mietitty ratkaisua parhaiten palveleva formaatti ja perustettu yritys. Mifuko on tunnettu yritys tästä ja myös harvinaisuus, sillä bisnesmalli on rakennettu kannattavaksi ja lisäksi kuvioon on tuotu mukaan naisten voimaannuttaminen ja yhteisöt tuottajina. Tarinankerronta on uskottavaa ja he kommunikoivat hyvin tekemisistään, kertovat merkityksellistä tarinaa. Keskusteluun on kuitenkin hyvä nostaa myös kehitysjärjestön keskusteluissa mukana oleva näkökulma, jossa Afrikka nähdään menetettynä maaosana, jossa on vain köyhyyttä ja avuntarvetta, ulkopuolisen rooli korostuu siinä suhteettomasti: “meillä on varoja ja koulutusta, meidän pitää auttaa ja te saatte sitä apua.” Tämä on varsin vinoutunut kuva, joka elää yhä. En tarkoita sitä kritiikkinä yrityksiä kohtaan, tiedän Mifukonkin tekevän todella tärkeää työtä mm. hyväntekeväisyyden ja kehittämisen näkökulmasta, yrityksen toiminta on myös tasavertaista Afrikan ja Suomen päässä, mutta näkökulmaa on kuitenkin hyvä pohtia.
Mistä löytyy uskallus olla omanlaisensa? Tommi Lähde, the other danish guy
The other danish guy tekee valtameriin päätyneestä muoviroskasta alushousuja, jotka yrityksen kaupallisen kertomuksen mukaan tuntuvat päällä niin hyvältä, etteivät ne tunnu miltään. Tuotteen takaa paljastuu pitkä, huumorintajuinen, mutta vaikeakin tarina, joka sinnikkyydellä ja uskolla päättyi hyvin.
Tommin ja silloisen yhtiökumppanin työmatkalla New Yorkissa tapahtui sarja erikoisia sattumuksia, josta bisnesidea sekä yrityksen nimi sai alkunsa. Tarina on avattu kirjassa perinpohjaisesti, joka kannattaa lukea, ns. persetarina. Ajatus hyvistä ja ei hiertävistä alushousuista jäi vaivaamaan Tommin mieltä, josta ajatus ja yrityksen perustaminen sitten lähti. Ruusuista ei matka ole ollut, konkurssin partaalta ja yhtiönkumppanin kanssa eriteille lähtemisen jälkeen vaadittiin itsetutkistelua, paluuta juurille, tarinan uudelleen luomista ja itsevarmuutta, mutta se kannatti. Tommi jakaa yrityksen tarinan kahteen osaan; vuosiin 2014-2016, josta kaikki sai alkunsa, sekä 2017 lähtien, kun Tommi sai nostettua yrityksen uuteen nousuun ja jatkoi toimintaa yrittäjänä yksin. Ensimmäistä tarinaa ei voida vain pyyhkiä pois, vaikka se saisi yrityksen näyttämään paremmalta ja varmemmalta. Tommi painottaa myös luottamista omaan intuitioon, hän kertoi, miten itse ohitti tämän esimerkiksi yhtiökumppania valitessa ja tarina kertookin, miten yhteistyö päättyi.
Keväällä 2017, kun asiat olivat vielä todella huonosti, oivalsin, että tarinoilla on valtava voima ja niistä tulee itseään toteuttavia ennustuksia. Sillä siis on väliä, millaista tarinaa kertoo itselle, koska se muokkaa ajattelua, joka puolestaan määrittelee sen, miten käyttäytyy. Tarina ei siis vain kerro sitä mitä on tapahtunut, vaan myös sen, mitä tulee tapahtumaan. Kaiken johtamisen ensimmäinen askel on kehittää itseään.
Tommilla on nyt uudet yhtiökumppanit, jonka kanssa määriteltiin yritykselle tärkeät asiat ja arvot. Ainoa arvo, johon päädyttiin, oli luottamus, luottamusta niiden kesken, jotka työskentelevät yrityksessä, mutta myös luottamusta yrityksen ja asiakkaiden välille. The other danish guyn tavoite on olla maailman tunnetuin alusvaatebrändi 2030. “Meiltä kysytään miten sen teemme? Vastaan, että en tiedä vielä. Tiedän vain, että haluan, että teemme sen”
